Kun osakeyhtiö ostaa tai lunastaa omia osakkeitaan – esimerkiksi lähtevältä osakkaalta, vestingin bad leaver -tilanteessa tai osana omistusjärjestelyä – kauppa rahoitetaan usein sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta eli SVOP-rahastosta. SVOP-rahaston käyttö omien osakkeiden ostoon on yleinen ja usein järkevä ratkaisu, mutta siihen liittyy sekä yhtiöoikeudellisia rajoituksia että verokohtelun erityispiirteitä, jotka kannattaa ymmärtää ennen kaupan toteuttamista.
Mikä on SVOP-rahasto?
SVOP eli sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto on osakeyhtiön oman pääoman erä, johon kirjataan esimerkiksi:
- osakkeiden merkintähinta siltä osin kuin sitä ei ole merkitty osakepääomaan
- osakkaiden tekemät pääomansijoitukset ilman vastikkeeksi annettavia osakkeita
- muut vapaaehtoiset sijoitukset yhtiön omaan pääomaan
SVOP-rahasto on vapaata omaa pääomaa, joten sitä voidaan lähtökohtaisesti käyttää esimerkiksi voitonjakoon, tappion kattamiseen tai – tämän artikkelin aiheena – omien osakkeiden hankintaan tai lunastukseen, kunhan osakeyhtiölain maksukykyisyys- ja muut edellytykset täyttyvät.
Milloin yhtiö ostaa omia osakkeitaan?
Omien osakkeiden hankinta tulee ajankohtaiseksi tyypillisesti seuraavissa tilanteissa:
- Osakas haluaa luopua omistuksestaan, eikä muita ostajia ole helposti saatavilla nykyisten osakkaiden joukosta
- Vestingin bad leaver- tai good leaver -tilanne, jossa vestaamattomat tai jopa vestanneet osakkeet lunastetaan osakkaan lähtiessä yhtiöstä
- Yhtiö haluaa hallita omistuspohjaansa, esimerkiksi ostamalla osakkeita takaisin myöhempää optio-ohjelmaa tai uutta avainhenkilöä varten
- Sukupolvenvaihdos tai omistajanvaihdos, jossa yhtiö itse toimii ostajana osana järjestelyä
Omien osakkeiden hankinnan yhtiöoikeudelliset rajoitukset
Osakeyhtiölaki asettaa omien osakkeiden hankinnalle useita edellytyksiä, joista keskeisimpiä ovat:
- Päätöksenteko. Omien osakkeiden hankinnasta päättää lähtökohtaisesti yhtiökokous. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään hankinnasta, jolloin valtuutuksessa on määriteltävä muun muassa hankittavien osakkeiden enimmäismäärä ja hankinnan kesto.
- Maksukykyisyystesti. Hankinta ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä, ja se voidaan toteuttaa vain vapaan oman pääoman puitteissa – SVOP-rahasto on tässä keskeinen rahoituslähde juuri siksi, että se on vapaata omaa pääomaa.
- Yhdenvertaisuusperiaate. Jos osakkeita hankitaan muutoin kuin kaikilta osakkailta samassa suhteessa (esimerkiksi vain yhdeltä lähtevältä osakkaalta), hankintaan on oltava yhtiön kannalta painava taloudellinen syy – samaan tapaan kuin suunnatussa osakeannissa.
- Määräenemmistö. Kun hankinta poikkeaa osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta, päätös vaatii yhtiökokouksessa määräenemmistön.
SVOP-rahaston käyttö osana omien osakkeiden ostoa
Kun yhtiö rahoittaa omien osakkeiden ostonsa SVOP-rahastosta, on huolehdittava siitä, että:
- rahastossa on riittävästi katetta hankintaan sen jälkeen, kun mahdolliset muut käyttötarkoitukset (esimerkiksi aiemmin päätetty voitonjako) on huomioitu
- hankinta kirjataan kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä oikein, jotta rahaston käyttö on jäljitettävissä
- hankinnan yhteydessä huomioidaan myös verokohtelu, joka voi poiketa tavallisesta osakekaupasta
Verokohtelun erityispiirteet – miksi tämä kannattaa tarkistaa etukäteen
Kun yhtiö ostaa omia osakkeitaan SVOP-rahastosta, kauppahinnan verokohtelu osakkaalle ei ole aina yksiselitteinen: tilanteesta riippuen kyse voi olla luovutusvoiton verotuksesta tai osa maksusta voidaan tulkita peitellyksi osingoksi, erityisesti jos SVOP-rahastoon tehty sijoitus ja siitä tehtävä palautus ajoittuvat lähelle toisiaan tai kauppahinta poikkeaa käyvästä arvosta. Koska verokohtelu riippuu aina tapauksen yksityiskohdista ja verolainsäädäntö sekä verottajan tulkintakäytäntö voivat muuttua, tarkka verokohtelu kannattaa aina varmistaa etukäteen yhtiön tilintarkastajalta, veroneuvojalta tai Verohallinnolta ennen kaupan toteuttamista – tässä artikkelissa ei anneta sitovaa veroneuvontaa.
Yhteys osakassopimukseen
Omien osakkeiden osto SVOP-rahastosta liittyy usein suoraan osakassopimuksen ehtoihin:
- Lunastuslausekkeet ja -ehdot. Osakassopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä sovittu lunastusoikeus voi toteutua käytännössä juuri niin, että yhtiö itse ostaa osakkeet SVOP-rahastostaan, sen sijaan että muut osakkaat ostaisivat ne henkilökohtaisesti.
- Vesting-ehdot. Kun vestingin bad leaver- tai good leaver -tilanteessa sovitaan, että vestaamattomat osakkeet lunastetaan, on hyvä sopia etukäteen myös siitä, ostaako yhtiö osakkeet itse SVOP-rahastostaan vai ostavatko muut osakkaat ne.
- Rahoituksen riittävyys. Osakassopimuksessa kannattaa varautua siihen, ettei SVOP-rahastossa välttämättä ole hankintahetkellä riittävästi katetta – tällöin sopimuksessa voidaan sopia vaihtoehtoisesta rahoitustavasta tai maksuaikataulusta.
Yleisiä virheitä
- Hankinnasta ei ole tehty asianmukaista yhtiökokouksen päätöstä tai valtuutusta
- SVOP-rahaston riittävyyttä ei ole tarkistettu ennen kaupan toteuttamista
- Verokohtelua ei ole selvitetty etukäteen, jolloin osakas tai yhtiö kohtaa yllättäviä veroseuraamuksia
- Osakassopimuksen lunastusehtoja ja SVOP-rahaston käyttöä ei ole sovitettu yhteen
Miksi kannattaa käyttää asiantuntijaa
Omien osakkeiden hankinta SVOP-rahastosta yhdistää yhtiöoikeudellisen päätöksenteon, kirjanpidollisen huolellisuuden ja verotuksellisen harkinnan – ja virheet missä tahansa näistä voivat johtaa pätemättömään päätökseen tai yllättäviin veroseuraamuksiin. Asianajotoimisto Legistum avustaa omien osakkeiden hankinnan suunnittelussa ja päätösasiakirjojen laatimisessa sekä sen varmistamisessa, että hankinta sovitetaan yhteen osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen lunastusehtojen kanssa.
Onko yhtiössänne suunnitteilla omien osakkeiden ostoa, esimerkiksi lähtevältä osakkaalta tai vestingin päättyessä? Ota yhteyttä, niin käymme läpi sekä yhtiöoikeudelliset edellytykset että sen, miten SVOP-rahaston käyttö kannattaa toteuttaa.