Etusivu » Blogi » 50/50 yhtiö – miten pattitilanne ratkaistaan osakassopimuksella?

50/50 yhtiö – miten pattitilanne ratkaistaan osakassopimuksella?

50/50 yhtiö on yleinen ratkaisu, kun kaksi yrittäjää perustaa yhtiön yhdessä ja haluaa olla tasavertaisia omistajia. Tasajako tuntuu perustamisvaiheessa reilulta, mutta siihen liittyy riski: kun kummallakaan osakkaalla ei ole enemmistöä, erimielisyys voi pysäyttää koko yhtiön päätöksenteon. Tällaista tilannetta kutsutaan pattitilanteeksi. Kerromme tässä artikkelissa, miksi pattitilanne syntyy ja miten siihen voi varautua osakassopimuksella.

Miksi 50/50 yhtiössä syntyy pattitilanteita?

Kun omistus jakautuu tasan, kummallakaan osakkaalla ei ole enemmistöä, ja yhtiön suunnasta on käytännössä päätettävä yhdessä. Niin kauan kuin osakkaat ovat samaa mieltä, tämä toimii hyvin. Ongelmat alkavat, kun näkemykset yhtiön suunnasta eriytyvät.

Tyypillisiä erimielisyyden aiheita ovat:

  • suuret investoinnit ja rahoitus
  • osingonjako tai voittojen jättäminen yhtiöön
  • rekrytoinnit ja osakkaiden omat palkat
  • yhtiön myyminen tai uuden osakkaan ottaminen mukaan
  • osakkaiden työpanoksen epätasainen jakautuminen.

Jos osakkaat eivät pääse sopuun eikä ratkaisutavasta ole sovittu etukäteen, yhtiö voi ajautua tilanteeseen, jossa tärkeitä päätöksiä ei saada tehtyä. Pitkittyessään tilanne heikentää liiketoimintaa ja voi johtaa riitaan, jonka ratkaiseminen on kallista ja hidasta.

Miten pattitilanteeseen varaudutaan osakassopimuksessa?

Osakassopimuksessa voidaan sopia etukäteen, mitä tehdään, jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen. Ratkaisukeinot kannattaa porrastaa niin, että kevyemmät keinot kokeillaan ensin.

1. Pattitilanteen määrittely

Sopimuksessa määritellään, mitkä asiat kuuluvat menettelyn piiriin ja milloin pattitilanne katsotaan syntyneeksi. Esimerkiksi tilanne voidaan määritellä niin, että sama olennainen asia on käsitelty kahdessa kokouksessa ilman ratkaisua. Ilman selvää määritelmää osakkaat voivat kiistellä jo siitä, onko pattitilanne olemassa.

2. Neuvottelu ja sovittelu

Ensimmäinen vaihe on yleensä velvollisuus neuvotella sovitussa ajassa. Jos neuvottelu ei tuota tulosta, asia voidaan viedä ulkopuoliselle sovittelijalle. Sovittelu ei sido osapuolia, mutta se auttaa usein löytämään ratkaisun ennen kuin välit kiristyvät lopullisesti.

3. Ulkopuolinen hallituksen jäsen tai asiantuntija

50/50 yhtiön hallitukseen voidaan valita molempien osakkaiden hyväksymä ulkopuolinen jäsen, joka toimii puheenjohtajana. Tämä tuo päätöksentekoon kolmannen näkökulman. Tietyissä asioissa, esimerkiksi osakkeiden arvonmäärityksessä, ratkaisu voidaan antaa ulkopuolisen asiantuntijan tehtäväksi.

4. Osakkeiden osto tai myynti

Jos erimielisyys on pysyvä, ratkaisu on usein se, että toinen osakas luopuu omistuksestaan. Osakassopimuksessa voidaan sopia tähän erilaisia mekanismeja:

  • Shotgun-ehto. Osakas tekee toiselle tarjouksen osakkeiden hinnasta. Vastaanottaja päättää, myykö hän omat osakkeensa tällä hinnalla vai ostaako hän tarjoajan osakkeet samaan hintaan. Ehto kannustaa tarjoamaan reilua hintaa, koska tarjoaja ei tiedä, kummalle puolelle hän päätyy.
  • Lunastusoikeus tai myyntioptio. Toinen osakas saa oikeuden lunastaa toisen osakkeet tai vaatia toista ostamaan omansa. Hinta määräytyy etukäteen sovitun arvostusperiaatteen mukaan.
  • Yhtiön myynti. Osakkaat voivat sopia, että pysyvässä pattitilanteessa koko yhtiö myydään ulkopuoliselle. Tällöin on hyödyllistä, että osakassopimuksessa on myös myötämyyntioikeus ja -velvoite.

5. Yhtiön jakaminen tai purkaminen

Jos yhtiöllä on erillisiä liiketoimintoja, osakkaat voivat jakaa ne keskenään yritysjärjestelyn avulla. Yhtiön purkaminen on yleensä viimeinen vaihtoehto, koska siinä liiketoiminnan arvo menetetään usein suurelta osin.

Mitä muuta 50/50 yhtiön osakassopimuksessa kannattaa sopia?

Pattitilanteita voi ennaltaehkäistä sopimalla etukäteen asioista, joista erimielisyydet tyypillisesti syntyvät:

  • Roolit ja työpanos. Kuka toimii toimitusjohtajana, kuinka paljon kumpikin työskentelee yhtiössä ja miten työstä maksetaan.
  • Osinkopolitiikka. Jaetaanko voitot vai investoidaanko ne kasvuun.
  • Päätösvalta. Mitkä päätökset edellyttävät molempien hyväksyntää ja mitkä voi tehdä toimitusjohtaja tai hallitus.
  • Lähtijäehdot. Mitä osakkeille tapahtuu, jos toinen osakas haluaa lopettaa, sairastuu tai menehtyy.
  • Kilpailukielto. Saako lähtevä osakas perustaa kilpailevaa yritystä.

Kattava luettelo osakassopimuksen keskeisistä ehdoista löytyy sivulta osakassopimus ja sen sisältö.

Esimerkki: kaksi osakasta, eri suunnitelmat

Kuvitteellisen ohjelmistoyhtiön kaksi perustajaa omistavat kumpikin puolet osakkeista. Kolmen vuoden jälkeen toinen haluaa hakea sijoittajan ja kasvaa nopeasti, toinen haluaa jatkaa kannattavana pienyhtiönä ja jakaa voitot osinkoina. Kumpikaan ei hyväksy toisen suunnitelmaa.

Osakassopimuksessa on porrastettu menettely. Osakkaat neuvottelevat ensin kuukauden ajan ja käyvät sitten sovittelussa, mutta yhteistä näkemystä ei löydy. Tämän jälkeen kasvua haluava osakas käyttää shotgun-ehtoa ja tarjoaa tiettyä hintaa osakkeista. Toinen osakas päättää myydä osakkeensa tällä hinnalla, ja kasvua haluava osakas jatkaa yhtiön ainoana omistajana.

Ilman sopimusta osakkaat olisivat voineet jäädä kiistelemään vuosiksi, ja yhtiön arvo olisi todennäköisesti laskenut.

Yleisiä virheitä

  • Ratkaisukeinosta ei ole sovittu. Osakassopimus on laadittu, mutta siinä ei kerrota, mitä tehdään, jos osakkaat ovat eri mieltä.
  • Pattitilanne on määritelty epäselvästi. Menettely ei käynnisty, koska osakkaat kiistelevät sen edellytyksistä.
  • Shotgun-ehtoa käytetään, vaikka osakkaiden varallisuus on epätasainen. Varakkaampi osakas voi tarjota alihintaa, jos tietää, ettei toisella ole varaa ostaa.
  • Arvostusperiaatetta ei ole sovittu. Lunastushinnasta syntyy riita juuri silloin, kun välit ovat jo valmiiksi huonot.
  • Roolit ja työpanos ovat sopimatta. Erimielisyys syntyy siitä, että toinen kokee tekevänsä enemmän töitä samalla omistusosuudella.

Miksi kannattaa käyttää asiantuntijaa?

50/50 yhtiön osakassopimus on laadittava ajatellen tilannetta, jossa osakkaat eivät enää ole samaa mieltä. Mekanismien on oltava riittävän selkeitä, jotta niitä voidaan noudattaa myös silloin, kun luottamus osakkaiden välillä on heikentynyt.

Asianajotoimisto Legistum laatii osakassopimuksia, joissa pattitilanteiden ratkaisu on mietitty valmiiksi. Kokemuksemme vaativista riita-asioista ja yritysjärjestelyistä auttaa meitä ennakoimaan, millaiset ehdot toimivat käytännössä. Autamme myös silloin, kun pattitilanne on jo syntynyt ja osakkaat etsivät tapaa päästä osakkuudesta eroon.

Omistatteko yhtiön tasaosuuksin toisen osakkaan kanssa, ja haluatteko varmistaa, ettei erimielisyys pysäytä yhtiötä? Ota yhteyttä Asianajotoimisto Legistumiin, niin käydään osakassopimuksenne läpi.

Asianajotoimisto Legistum Oy